tiistai 28. helmikuuta 2017

Toivottavasti, kohinalla kohti kevättä



Helmikuu
 mulle joka vuosi aina se tuskaisin kuukausi,
tänä vuonna eritoten.

Säätilat vaihdelleet vuorokaudessa
 lumimyrkystä kaatosateseen
paukkupakkasista + asteille
Auringonpaisteesta totaaliseen harmauteen.

Välikommenttina.
Joka ikinen kerta kun se kakkaloskakeli
iskee niin viimeistään kehällä,
yleensä jo motarilla mun pissapokien neste loppuu
ja tihrustelen puolisokeena jostain pikku reiästä
pysyäkseni edes jotenkin kaistalla/tiellä.

On sitä muutamat kerrat pysähdyttykin kehälle
ja
 kaadettu Olvin vichyt ikkunaan...

Näihin aikoihin yleensä oltu etelän lämmössä
mutta tyttären työ kiireet siirsivät meidän
talvilomia kuukaudella eteenpäin.

Omalta osaltani allekirjoitan
kevään alkaneeksi.
Mun talvi fiilisitelyt päätyy tänään.
PISTE!

Ps:
Karvanaamakin joutui eilen luopuun talviturkistaan.

 Mun jellona muistuttaa tällähetkellä pientä viemärirottaa.
Kaikesta leikastusta karvamäärästä olisin
varmaan saanut täytettyä yhden 40x40 sisustustyynyn:)













sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Laiskojen Laskiainen




Tää sunnuntai totaalisesti laiskotellaan.

Eilinen kolmen tunnin jäälenkki sai aikaan minulle kipeät lihakset,
teidätekö tunteen kun joka toinen askel uppoaa lumeen...

Vähän samanlainen
 kun joskus koulu aikoina,
kun hiihti suksilla jotka lipsu joka toisella potkaisulla.

Karvakuono kahden kilon elopainolla
juoksi pitkin jäätä kuin viimeistä päivää.

Tänään jopa tää durasellpupu ihan dead.



Täällä satanut lunta koko päivän.
Ihan pikainen metsälenkki.
Sitten löffäilyä ja netflixiä.



Leppoisaa
Laskiaissunnuntaita
rannikolta.


lauantai 25. helmikuuta 2017

Jäällä auringonpaisteessa



Kolmen tunnin lenkki jäällä
mä ja mun karvakuono + sata pilkkijää :)

Punaiset posket ja pisamia
sekä yksi "nyt löffäilen" koira:)











perjantai 24. helmikuuta 2017

Antilooppeja, elefantinkorvia ja yksi oviaukko



Sekä uuden työpisteen paikka
toisen keittiö sisäänkäynnin edessä.

Silloin kun tähän asuntoon muutimme tässä ollut ovi
poistettiin.

Aluksi tuntui kätevältä että keittiöön pääsi myös
suoraan meidän eteiskäytävän päästä
jossain vaiheessa sellaiselta "turhalta aukolta".

Ovea en siihen kuitenkaan takaisin halunnut
joten laitoin siihen verhon
monestakin syystä.

- Tuo pehmeyttä ja kotoisuutta.
- Valoisaan aikaan heijastaa lempeää valoa olohuoneeseen.
(keittiössä suoraan verhoa vastapäätä pikku ikkuna)
- Pystyn hyödyntämään oviaukon tilana.

Jossain postauksessa kerroin kuinka 
yläkerrassa norsubileet
siis sellaiset
 että isoisän maalaama taulu tippui alas seinältä
ja kehykset meni rikki.

Mun rakkain lempi taulu.

Taulu roikkuu nyt vanhassa housuhenkarissa verhoseinällä.
Kamukseen sai Plantagenista löytyntyt Elefantinkorva kasvin.

My jungle:)

Ps:
 Leijonkin löytyy, elävänä,
mini muodossa :)



Kuvan ottanut http://www.visualaddict.fi
















torstai 23. helmikuuta 2017

Näin siinä sitten käy



Kun alkaa fiilisteleen 
KEVÄTTÄ
 liian aikaisin.

Jossain takaraivon sopukoissa tietoisuus siitä
 ettei talvi vielä todellakaan ohi
mutta kevättä kohti pyristellen kynsin ja hampain
talvea uhmaten
käy näin.

Hävisin tämän taistelun:)




maanantai 20. helmikuuta 2017

Pikakelauksella viime viikkoa



Vanjanlinnassa yhtä juhlaa ja naurua niin että
vastalihakset edelleen kipeenä
 seuraavana aamuna myös ohimossa jyskytti:)

Perjantai ilta meni kodin viimeisien 
yksityskohtien säätöön jopa vähän paniikin 
omaisissa tunnelmissa.
Ei se etten pitäsi meidän sisustuksesta
on oma ja mun näköinen.
Ja joo, jopa persoonallinen.
Mutta kun aloin katsomaan omaa kotiaan ulkopuolisen silmin,
jotenkin linssin läpi
hekellisesti jopa epäröin mihin olin lupautunut.

Olen tuntenut Fridan aout parikymmentä vuotta
ja
 hän kuuluu mun niihin tärkeiden/rakkaiden ystävien
kourallisten joukkoon,
oli jotenkin lämpimällä tavalla vapauttavaa
kun Frida kertoi että oli jännittänyt tätä kuvauskeikaa.



Lauantaina pikapiipahdus Tampereelle
pellavapää E:en 7 v synttäreille.

Ja sitten se Sunnutai
 Aamuna alkoi brunsilla
Vanhassa Kaupungissa skumpan kera
Cafe Post3:issa
tyttären ja rakkaan kikkarapää Fridan kanssa.

Takaisin kotiin,
 keltaiset tulppaanit ja Fiidulin tuomat narsissit paikoilleen
muutama keltainen tyyny ja sen jälkeen käkkäräpään Canoni sanoi vaan klix klix.





Vierestä vihreänä seurasin tuota Fridan kuvaamisen ammattitaitoa
mutta oli myös ihanaa huomata
kuinka sanattoman samattoman hyvällä yheistyöllä ja ymmärryksellä
saimme juuri sellaisia kuvia joita  
kuvaaja halusi.

Super Sunnuntai ja muutenkin ihan paras 
viikko.

Kiitos Frida sekä mun parhaat ihanan hullut kollegat <3!
Teitte mun viikosta unohtumattoman!



Takatalvi tuli kuin puskista
mä kun jo ihan kevät fiilareissa lenkkareissa.

Kotona senkun vihertää lisää ja parvekkeella kukkii narsissit.
Tänään lumisade ja pakkanen tuntui sellaiselta
en tykkää yhtään jutulle.

Mutta tuo alla oleva kuva saa mut niin hymyilemään:)
Katsokaa nyt noita kahta käkkäräpäätä <3!!!!




maanantai 13. helmikuuta 2017

Niin se taas hurahti


Viikonloppu kuin siivillä.

Mä oikeasti peräänkuulutan vielä yhtä päivää
launatain ja sunnuntai väliin:)

Perjantai iltana aina sama fiilis,
ihana "pitkä" viikonloppu edessäpäin ja huxflux
on jo sunnuntai.




Sunnuntai ei sitten mennyt täällä kuin suunniteltu.
Sain extemporee vieraita ja siinähän se lauantai ilta meni maailmaa
parantaessa ja sunnuntai sohvalla vaaka-asennossa...



Tän viikon kalenteri onkin loppuviikon niin täynnä 
ohjelmaa että tänne blogin puolella palailen 
vasta ensi viikolla.

Valoisaa viikkoa kaikille.
(oikeasti, toi valoisuus, superia)


lauantai 11. helmikuuta 2017

Porvoota ja mun peto

 Vein tyttären aamulla töihin
vanhaan kaupunkiin.

Pakkaspöksyt päälle ja karvakuonolle villapaita.

Melkein kahden tunnin lenkki jäällä
joka
 oikeasti narskui ja mörisi meille uhkaavasti.
Mutta kantoi kahta pientä pygmiä;)
Nautittiin!

Vapaudesta
 Talvesta.

Minä
Punasista poskista.
Narskuvasta lumesta.

Tito 
Vapudesta ja "mamman" hyvästä olosta.












tiistai 7. helmikuuta 2017

Lämpöä pakkasiltoihin




Meillä
paukkuu pakkanen
parissa kymmenessä asteessa joka mulle 
rasvaprosentti about 10 ihmiselle
 ihan tuskaa.
Palelen niinkun 24/7!!!!

Joten mitä fiilistelijä silloin tekee???
(muutakin vetää lisää villavaatteita päälle)

Lisää fiilistä.
Tunnetta lämmöstä.

Käänsin parvekkeella olevan sohvapöytänä olleen puulaatikon
toisin päin,
 laatikkoon valot ja ajopuita ja lasilevy päälle.
(lasilevynä toimii kehyksen lasi)

Mulle tulee fiilis kuin laatikossa kytisi tuli
sekä
 tykkään myös tuosta 
 kun tunne että pöydällä olevat 
kynttilät vähän niinkun leijuisi.



Tunnelmalliset tiistai terkut

maanantai 6. helmikuuta 2017

Valoa uuteen viikkoon




Yllätyin isosti kun eksyin Hemtexin sivuille.

Itse olen sellainen lamppu hamsteri,
olohuoneesta pelkästään löytyy neljä erilaista valaisinta
ja 
vaikka koskaan ei päällä kuin korkeitaan yksi valo
harvoin sitäkään koska kynttilän valolla suuremmaksi osaksi mennään
pidän siitä että valolla voi luoda erilaisia tunnelmia tilaan.










Tuo ilmapallo valaisin joten niin herkän viehättävä 
että melkeen harmittaa ettei enään saa sisustella lastenhuonetta:)

Ja hyvä ehkä niin koska voisin kuvitella että noita saattaisi löytyä
jopa kolme, eri tasossa.

Mutta nyt puen lämmintä päälleni ja menen viimeistelemään
parvekkeen puulaatikko valopöytän:)

Valoisaa viikkoa!