maanantai 13. kesäkuuta 2016

Minun henkireikä




Inspiraation ja rauhoittamisen paikka
arjen keskellä
on illalla lähteä näille meidän metsälenkeille.

Launatai illalla,
 vaikkakin iltalenkki töiden jälkeen oli jo tehty
ja
 makoilin reporankana netfilixiä katsellen
sohvan syleilyssä
lähdimme uudelleen,
puoleksitoista tunniksi lähimetsään
harhailemaan.

Ja nautimme
 jokaiseta askeleesta
hyttysistä huolimatta.






Kotiin saapuessamme taivaskin
vielä maalasi meille upean taideteoksen.

Tämä viikko ja sitten pääsemme
viikoksi sinne missä sielu lepää isosti
eli 
saaristoon.
Laukukin jo melkeen valmiiksi pakattu,
niin malttamattona odotan!




4 kommenttia:

  1. Upea taivas!
    Metsälenkit ja lenkit kesällä ovat minunkin mieleen, onko sielläkin hyttysiä?
    Täällä on aivan kamalasti, ilman myrkkyjä ei voi esim. metsälenkille lähteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todentotta, taivas näytti upean valoloiston! Hyttysiä täälläkin tosi paljon, en muista koska minua olisi täällä lenkeillä näin paljon kiusannut.

      Poista
  2. On kylä hieno taivas! Harvoin pääsee metsään, metsässä kyllä rauhoittuu kummasti mieli, jos ei ole niitä sääskiä. Viime syksyn mustikkareissu jäi puoleksi tunniksi, kun miljoona mäkäräistä ympärillä ja välillä oli mustikka ämpäritki nurin :)

    Muuttuvakotini.blogspot.com

    VastaaPoista
  3. Metsä ja meren ranta kyllä todellakin ne latauspaikat, ainaskin minulle. Onneksi saaressa harvemmin noita hyttysiä, mutta tästä kesätä en tiedä, koska niitä harvemmin minua täällä rannikollakaan metsässä kiusannut ja nyt niitä laumoittain, kaikki kimpussa ;)

    VastaaPoista